Ilha da Culatra

Perjantai 27.10.2023

Eilisen sateen jälkeen aamu aukesi aurinkoisena ja lämpimänä. Oli aika lähteä pienelle retkelle!

Olhãon rannikolla on kaksi saarta Ilha da Armona Ilha da Culatra. Molemmat saaret kuuluvat Ria Formosan luonnonsuojelualueeseen ja saarilla noudatetaankin tavallista tarkempaa käytäntöä. Olimme saarilla ensimmäisen kerran 6 vuotta sitten ja muutos nykypäivään on varsin selvä. Roskia ei enää näy pitkin saarta, roskiksia on lisätty paljon ja yleinen näky on varsin siisti. Rannoilla ei näy enää ollenkaan muoviroinaa niin kuin aikaisemmin. Hieno juttu.

Saaren kadut ovat puulla päällystettyjä käytäviä

Tällä kertaa menimme Ilha da Culatralle, joka on suurelta osin vielä myös paikallisten kalastajien asuttama, toki loma-asuntojakin on paljon. Saari on pitkänomainen, noin 5-6 km pitkä ja reilun 1 km leveä. Saarella on vaatimaton kirkko ja pieni koulu. Autoja ei ole saarella lainkaan, muutama traktori näkyi sekä satamassa että kylässä. Satama oli täynnä erilaisia ja -kokoisia kalastusveneitä.

Saarella asuu vielä paljon kalastajia, mutta myös loma-asuntoja on runsaasti

Saaren asutus on sen pohjoisrannalla ja uimarannat eteläpuolella Atlantin valtameren puolella. Hiekkaa on joka puolella. Puiset katukäytävät vievät talojen vierustaa pitkin uimarannalle. Talojen pihoille on istutettu paljon erilaisia kasveja ja pensaita, mutta näin syksyllä ne eivät enää juuri kukkineet. Osa taloista ja talojen puutarhoista oli aika hoitamattomia ja olivat todennäköisesti loma-asutoja, joiden asukkaat olivat jo lähteneet ja jättäneet talonsa talveksi tyhjilleen.

Puiset käytävät vievät dyynien läpi uimarannalle

 Saaren eteläosa on oikeastaan pelkkää dyyniä, jossa kasvaa pusikkoa pitäen hiekkadyynit jotenkin aisoissa. Puiset käytävät ja sillat vievät yli tämän alueen uimarannalle, joka 6 vuotta sitten oli aivan autio eikä siellä ollut vartioituja rantoja aurinkovarjoineen ja -tuolineen. Mutta nyt polun päässä oli tällainen rajattu alue, mutta sen ympärillä oli myös paljon avointa tilaa. Rannalla oli ihmisiä jonkin verran ja osa oli uimassakin. Ihmiset kävelivät pitkin kaunista rantaa, jotkut aina Farolin majakallekin saakka. Saaren toisessa päässä on Farol eli majakka, jonka ympärillä on myös hieman asutusta. Aluetta kutsutaankin Ilha do Faroliksi.  Lauttayhteys kulkee Culatran ja Farolin kautta Olhãoon. Edestakainen matka maksoi 2,40 €/hlö. Lautta kulkee näin talvisin 5 kertaa päivässä.

Uimarannalla ei ollut ruuhkaa. Kaukana taustalla näkyy Ilha do Farolin majakka

Kävely kuumassa auringossa saaren läpi oli aika rankkaa, ja tuntui rankemmalta kuin aikaisemmin. Kai sekin on iän mukaan tuoma asia. Tänään kuitenkin askelia tuli yli 10.000, Eevalla vielä pari tuhatta enemmän. Kiva päivä!

Lisää kuvia tästä linkistä!

Alcoutim, rajakaupunki joen rannalla

 

Keskiviikko 25.10.2023

Alcoutim on viehättävä pikkukylä aivan Espanjan rajalla, Guadiana-joen yläjuoksulla. Joen toisella puolella on vastaava espanjalainen pikkukylä Sanlúcar, joka näyttää aivan portugalilaisen naapurinsa peilikuvalta. Alcoutimia vartioi 1300-luvulla rakennettu linna, josta jäljellä on lähinnä jykevät muurit. Halusimme mennä tutustumaan linnaan, mutta olimme paikalla juuri lounasajan alkaessa, jolloin sinne ei enää päässyt sinne tutustumaan. 

Guadiana-joki erottaa Espanjan ja Portugalin maat

Sanlúcarin kaupunki joen toisella puolella on kuin peilikuva naapurikaupungistaan.

Alcoutimin kirkko oli varsin kaunis. renessanssiajan kirkko 1500-luvulta. Kirkossa oli 1600-luvulta peräisin olevia veistoksia ja tauluja. 

Pieni kirkko on kaunis esimerkki renesanssiajan arkkitehtuurista

Kävimme syömässä paikallisessa ”snack barissa”, joka näytti ulkoapäin juuri siltä, mutta ruoka oli todella hyvää. Eeva söi grillattua seabassia ja minä varrasta, jossa oli hiiligrillissä valmistettuja kalmareita ja ravun pyrstöjä. Kyllä olivat maukkaita.

Ajelimme kotimatkan yli vihreän ja vehreän ylängön, jossa valtavat aurinkopaneeli- ja tuulimyllypuistot ovat osittain vallanneet tilaa luonnolta. Tie mutkittelee paikoitellen 500 metrin korkeudessa ja noin 100 kilometrin matka kestikin lähes kaksi tuntia.

Illalla olimme Jean-Pierren ja Gigin kauniissa kodissa pienellä iltapalalla. Jean-Pierre valmisti grillissä jättikatkaravun pyrstöjä ja katkarapuja. Tänään on tullut syötyä jättikatkaravun pyrstöjä aika tuhdisti. Onneksi kihti ei ole ilmoitellut itsestään. Oli oikein hauska ilta. Kotiin käveltiin hiljaisen rannan kautta. Jonkin verran kovaäänistä nuorisoa oli kyllä liikkeellä.

Opimme myös portugalilaisista kertovat 4 f:ää: family, footbal, fatima ja fado. Portugalilaiset ovat hyvin perhekeskeisiä ja perhe merkitsee heille paljon. Jalkapallo on kaikki kaikessa. Jalkapalloa pelataan paljon ja katsotaan vielä enemmän. Jokaisessa pienimmässä kylässäkin on oma stadion ja TV:stä tulee useilta kanavilta jalkapalloa kaiken päivää. Fatima liittyy uskontoon ja Neitsyt Marian ilmestymiseen. Portugali on hyvin katolinen maa ja uskonto kuuluu usein päivittäiseen elämään. Fado on perinteistä portugalilaista musiikkia, joka on sävyltään aika surullista, mutta kaunista.

 

Tavira on kuuluisa kirkoistaan

 

Maanantai 24.10.2023

Lomamme on nyt puolivälissä. Kaksi viikkoa on kulunut ja kaksi viikkoa edessä. Ensimmäinen 10 päivää olivat todella lämpimiä, osittain jopa liian kuumia: päivällä lämpö kiipesi aina kolmenkymmeneen asteeseen, joskus jopa yli ja yölläkin oli yli 20 astetta. Nyt viime päivät ovat olleet taas poikkeuksellisen viileitä ja sateisia, päivälämpötilat ovat tippuneet yli 10 asteella. Mutta meidän liikkumisemme kannalta tilanne on nyt tietenkin parempi.

Tavirassa on 37 toinen toistaan kauniimpaa kirkkoa

Tavira on yksi meidän suosikkipaikoistamme. Tavira on tunnettu mm. siitä, että se oli jo aikoinaan Portugalin ja Pohjois-Afrikan välisen kaupan keskus. Tavira on tunnettu myös lukuisista kirkoistaan, 37 toinen toistaan kauniimpaa kirkkoa näkyy kaupunkikuvassa. Monet kirkoista on Rio Gilao -joen eteläpuolella, rannasta nousevalla kukkulalla. Valtava maanjäristys vuonna 1755 tuhosi pahasti myös Taviraa ja se onkin suurelta osin rakennettu vasta maanjäristyksen jälkeen. Arkkitehtuurissa näkee paljon espanjalaisia ja Pohjois-Afrikkalaisia vivahteita. 

Tavira on rakennettu Gilao-joen kummallekin puolelle

Tavirassa asuu vajaa 30.00 asukasta, mutta se on varsin suosittu myös lomailijoiden keskuudessa. Kaupungin kaduilla kuuluu paljon enemmän ja useammin englantia ja skandinaavisia kieliä kuin esimerkiksi Olhaossa. Kaupunkiin on rakennettu ja rakennetaan edelleen paljon loma-asuntoja turisteja varten. Sen sijaan isoja turistihotelleja ei ole koko kaupungissa.

Tavirassa on kauniita, hyvinhoidettuja puistoja

 Rio Formosa -luonnonsuojelualue alkaa täältä ja jatkuu 60 km länteen. Ilha de Tavira on kaupungin edustalla oleva saari, jonka hiekkarannoille ihmiset pääsevät vain venekuljetuksen avulla. Siellä emme ole vielä käyneet, mutta suunnitelmissa on.

Lisää kuvia löytyy tästä linkistä.

Kotiruuan valmistamisen vaikeus

 

Sunnuntai 22.10.2023

Sää on vaihtunut eilisestä aivan täysin. Eilen kävelimme shortseissa ja lähes helteisessä säässä torilla ja hallissa. Väkeä oli liikkeellä todella runsaasti. Torilla käveli ihmisiä ruuhkaksi asti, samoin hallissa. Parkkipaikalla näkyi 5 turistibussia, jotka kaikki olivat kotoisin Espanjasta. Espanjaa kuulikin torilla varmaan enemmän kuin portugalia.

Ovatkohan nämä retikoita?

Ostimme hallista hedelmiä, vihanneksia, juureksia perunoita ja appelsiinimarmeladia. Vihannesten ja juuresten hinnat ovat todella halvat, parilla eurolla saa ison kassillisen tavaraa. Etsimme myös tuoreita yrttejä, joita kuitenkaan emme löytäneet torilta emmekä hallista. Persiljaa toki löytyi, mutta ei juuri mitään muuta.

Harrikka-kuskikin oli menossa torille.

 Torilla tapasimme taas ranskalaiset ystävämme ja asuntomme omistajat Gigin ja Jean-Pierren. Heidän kanssaan istuimme torikahvilassa. Jean-Pierre oli ostanut pussillisen katkarapuja ja manteleita, joita samalla maistelimme. He ovat niin mukavia. Kieliongelmista huolimatta tulemme toimeen oikein hyvin ja pystymme juttelemaan monista asioista.

Simpukat laitettiin kotona vielä hetkeksi veteen.

 Kotimatkalla kävimme vielä ostamassa pussillisen simpukoita (29 euroa/kg) ajatuksella valmistaa simpukkapastaa. Kotiruuan valmistaminen tällaisessa loma-asunnossa on aina aika haasteellista. Vaikka meillä on hyvä keittiö, niin vieraat uunit, erilaiset kattilat, kaasuliesi ja heikohkot paistinpannut sekä puutteelliset mausteet tekevät ruuan valmistuksesta hankalaa.

Spaghetti à la vongole

Simpukkapastan valmistuksessa kaipasimme kotoista chiliä, unohdimme ostaa chiliä hallista, sekä kotoisia yrttejä. Tosin simpukkakauppias antoi meille samalla nipun korianteria, mikä kyllä helpotti ruuan maustamisessa. Lopputulos oli oikein hyvää, mutta ehkä ei aivan erinomaista, niin kuin usein kotona.

Olemme valmistaneet täällä aika usein kotiruokaa: broileria, jauhelihapihvejä, kalkkunaleikkeitä, kalaa pariinkin eri otteeseen ja sinisimpukoita. Eeva on hyvä kokki ja onnistuu kyllä useimmiten erittäin hyvin. Kalaa osaamme valmistaa hyvin, varsinkin robaloa. Mutta muitakin kaloja tulisi kokeilla. Gigiltä ja Jean-Pierreltä saimmekin muutaman hyvän vinkin. Viime viikon sinisimpukat olivat parhaimmat vuosiin. Meillä on hyvä ranskalainen resepti, jolla liemestä saadaan herkullinen ja kun siihen lisätään tuoreet villinä kasvaneet simpukat, niin lopputulos on erinomainen.

Ravintolasyöminenkin on silloin tällöin hauskaa ja saa usein paljon uusia makuja

 

Tänään ajatuksena oli grillata angus-härän ohuet pihvit, mutta grillaus vaihtuu nyt paistinpannuun, niin huono keli on parhaillaan.

Sää on todellakin huono. Koko päivän on satanut ja kova, lähes myrskyisä tuuli painaa koillisesta. Illaksi sään pitäisi seljetä, mutta kova tuuli jatkuu aina huomisaamuun saakka.

Myrsky katkoi puiden oksia ja pahaksi onneksi myös meidän automme päälle. Onneksi ei sen suurempaa vahinkoa.

 

Sadepäivä

 

Torstai 19.10.2023

Tälle viikolle on ennustettu sadetta enemmän ja vähemmän joka päivä. Sadetta on toki ollut pieninä kuuroina, mutta tänään satoi nyt päivällä todella reippaasti. Tuuli on ollut navakkaa tai jopa myrskyisää, paikoitellen tuuli niin lujaa, että pelkäsimme parvekkeen ikkunoiden tulevan sisään. Iltaa myöden tilanne alkoi rauhoittua ja huomenna pitäisi jo olla normaalikelit. 

 Aamupäivällä ihailimme nuorten merilokkien liitelyä talomme yläpuolella.

Algarven luonto on karu ja kaunis

 

Keskiviikko 18.10.2023

Algarven luonto rannikon tuntumassa on hyvin karua. Me asumme merkittävän luonnonsuojelu-alueen, Ria Formosan, tuntumassa, jossa varsin voimakas vuorovesi-ilmiö jättää omat merkkinsä. Ria Formosa on noin 50 km pitkä rannikkoalue, joka sijoittuu Faron itäpuolella ja jatkuu lähes Espanjan rajalle saakka. Alue on kuuluisa rikkaasta kasvustosta ja linnustosta.

Ria Formosan luonto on sekä kuivaa että kosteaa.

Rannikko juuri tällä kohdin on kosteaa, jossa kasvaa matalaa pusikkoa ja kosteikon kasvustoa. Muutamia eukalyptuspuita kasvaa siellä täällä ja hämmästyttävästi kaktuksia kasvaa hyvinkin runsaasti heti vuorovesialueen reunalla, jossa on todella kuivaa.

Kasvusto on hyvin matalaa

 

Puinen kävelytie kulkee koko alueen läpi

Meidän lähellä on pari isoa luontopolku, joista toista kävelimme tänään. Tämä alue on noin 5 kilometrin päässä Olhaosta itään, ja sinne johtaa yksinkertainen kyltti ”Turismo rural”. Alueen läpi polveilee hien, puusta rakennettu kävelytie. Kävelymme ajan vallitsi laskuveden aika ja porukkaa oli keräämässä laskuveden paljastamia simpukoita ja muita meren­eläimiä pitkällä meren puolella. 

Kaktukset olivat vielä nupuillaan

 Kaktukset olivat vielä nupuillaan, mutta alkanevat kukkia lähes minä päivänä hyvänsä. Mieletön määrä viittoilijarapuja vilisti pienien vesiuomien pohjalla ja reunoilla. Lintuja näkyi hyvin vähän, näimme vain muutamia lokkeja ja rantasipejä. Mutta tämä karu maisema on kyllä vertaansa vailla. Hyvin kaunista ja yksinkertaista.

Viittoilijaravut ryntäsivät vauhdilla koloihinsa, kun vaara oli lähellä.

 

Rantasipi tarkkaili viittoilijarapujen menoa

Lisää kuvia voit katsella klikkaamalla tästä.

Olhãon kävelykierros

 

Sunnuntai 15.10.2023

Sää jatkuu edelleen aurinkoisena, tosin muutaman asteen viileämpänä kuin alkuviikosta. Silti helleraja rikkoutuu tänäänkin. Sunnuntaina kaupunki hiljenee liikenteestä, mutta ihmisiä on liikkeellä nauttimassa kauniista säästä.

Ranta-alueen puistot ovat tosi siistejä

Lähdimme kävelemään vanhaan kaupunkiin. Koko ranta-alue on muuttunut viime vuosina ehdottomasti parempaan suuntaan. Vanhan kaupungin itäisellä puolella on restauroitu vanhoja kalastajien taloja hienoon kuntoon ja uutta on rakennettu paljon. Juuri tällä hetkellä rakennusprojektit näyttävät pysähtyneen, varmaan osin samoista syistä kuin joka puolella maailmaa.

Arkkitehtuurissa jäljitellään vanhojen kalastajien talojen kuutiomuotoa.

 Sunnuntaisin monet pikkukaupat ovat kiinni, vain isommat tavaratalot ja ruokakaupat ovat avoinna. Rannan ravintolat ovat täynnä lounasvieraita, sillä ravintolahinnat ovat -ainakin vielä – hyvin edulliset Suomen hintatasoon verrattuna.

Pikkukujilla on varsin hiljaista keskipäivän aikaan.

Paikallinen gourmet-klubi vietti ilmeisesti juhlapäivää teki komea kävelyn läpi vanhan kaupungin päättyen ranta-alueelle. Komeat viitat, liput ja kunniamerkit olivat esillä hieman samaan tapaan kuin kotoisella Tornin Ritarien juhlapäivänä.

Paikallinen gourmet-klubi vietti juhlapäivää

 Hallin kupeessa toimii myös erinomainen viini- ja jazzravintola Cantaloupe. Monenlainen ja äänekäs äänisaaste on vallannut niin kaupat kuin ravintolatkin, valitettavasti, mutta onneksi tässä ravintolassa soi taustalla vaimeasti hyvä jazzmusiikki. Ja sunnuntai-iltaisin heillä on aina livekonsertti. 

 

Cantaloupe wine and jazz cafe

Ravintola perii ylimääräisen 8 €/hlö pääsymaksun. Nyt paikalla oli espanjalaislähtöinen Antonia Perrán trioineen. He soittivat aika perinteistä jazzia hyvällä taidolla. Laulusolisti Antonia Perrá oli aivan mahtava. Nautimme kovasti hänen esityksestään. Ravintola oli täynnä ihmisiä pimenevässä ilmassa ulkotilassa kuuntelemassa bändin esitystä. Ensi sunnuntaina seuraavan kerran.

Antonia Perrá

 

Olhaon historiasta muistuttava teos Ria Marinan rannassa.

Lisää kuvia voit katsella klikkaamalla tästä.

Toripäivä

 

Lauantai 14.10.2023

Olhãon lauantaitori on yksi Algarven hienoimmista ja vilkkaimmista toreista. Tarjolla on kaikkea mahdollista läheisiltä maatiloilta. Eniten tarjolla on vihanneksia, juureksia, hedelmiä, pähkinöitä, manteleita ja mausteita. Väkeä kerääntyy aika paljon eikä pelkästään turisteja, vaan myös paikallisia asukkaita.

Tori on hallien sivustalla.

 

Torilla on tarjolla pääosin lähitilojen tuotteita

Tori on hallien vieressä ja monet asiat ovat tarjolla sekä hallissa että torilla. Hallithan ovat myös ihan mahtavat. Halleja on kaksi, toinen halli on vihanneksille ja hedelmille, toinen halli erilaisille meren­eläimille, kuten kaloille, ravuille, simpukoille ja mustekaloille. 

Olipa oudon näköinen mustekala

 

Tässä isoja taskurapuja.

Kaloja on niin paljon erilaisia, ettei niitä kaikkia tunnekaan eikä tiedä, miten niitä valmistetaan. Ostamme usein robaloa (sea bass), joka on hyvin siian tuntuinen ja oloinen valkolihainen kala. Sitä saa toki Suomessakin, mutta täällä se on villikalaa ja maistuu aivan erilaiselta. Täällä robalon hinta on 10-14 euroa/kg,

 

Kalatarjonta on runsas

Väkeä oli torilla ja hallissa paljon ja pakenimme hetkeksi viereiseen kahvilaan. Ranskalaiset ystävämme näkivät meidät siellä ja tulivat kanssamme juttelemaan. Hauskaa!

Illaksi ostimme paikallisesta kalakaupasta 1 kilon sinisimpukoita (5 €) ja valmistimme ne ilta-ateriaksi. Kylläpä tuli hyviä!

Lisää kuvia voit katsella klikkaamalla tästä.

Gigi ja Jean-Pierre

Perjantai 13.10.2023

Lähdimme käymään Taviran ostoskeskuksessa. Ostoskeskus ei sinänsä ole kovinkaan suuri, mutta siellä on hieno iso ruokakauppa, Continente. Sieltä saa kaikkea, mitä voi kuvitella tarvitsevansa ruuan valmistukseen. Ja näin perjantaina kauppa olikin aika täynnä, paljon myös erimaalaisia turisteja. Tavirahan on kovasti ruotsalaisten suosiossa, ja ruotsia ja saksaa kuulikin aika paljon.

Hieman pilvistä ja nousuvesi.

Illalla tapasimme asuntomme omistajapariskunnan, Jean-Pierren ja Gigin, kaupungilla drinkeillä. He ovat todella sydämellisiä ja mukavia tyyppejä, ja kielivaikeuksista huolimatta tulemme hyvin toimeen ja ymmärrämme toisiamme. Juttua riittää. Olipa hauskaa tavata ja tapaamme varmaan useamminkin, koska hekin asuvat täällä.

Lisää kuvia voit katsella klikkaamalla tästä.

Alvorin hiekkarannat häikäisevät

 

Torstai 12.10.2023

Alvor on kaunis pieni kaupunki Portimaon länsipuolella. Siellä asuu vajaa 7.000 asukasta, mutta varsinkin lomakautena asukasmäärä taatusti kaksin- tai kolminkertaistuu. Kaupunki on täynnä kauniita pikkukatuja kauppoineen ja ravintoloineen. Nytkin lomakauden jo ollessa lopuillaan, kaupunki oli täynnä pääosin englantia puhuvia turisteja.

Alvorin keskustassa on paljon pieniä kujia

 

Ja kauniisti hoidettuja taloja

Alvorin varsinainen vetonaula on pitkä hiekkaranta, joka taitaa jatkua kilometrikaupalla. Rantaan pääsee tutustumaan myös kävelemällä rannan tuntumaan rakennettuja puisia kävelyteitä pitkin. Me olimme siellä pahimmassa keskipäivän helteessä emmekä jaksaneet lähteä kävelemään useiden kilometrien pituista polkua. Voi olla, että kun tulee vielä hieman viileäpää, lähdemme sinne uudelleen, niin kauniita maisemat olivat.

Taivaanrannassa siintävät rannikon jyrkät rinteet

 

Hiekkarannat jatkuvat kilometrikaupalla molempiin suuntiin.

Kuumuus vie kyllä mehut ja oman mukavuuden kannalta, keskipäivän reissut kannattaa nyt vielä jättää aika minimiin.

Meri kimmeltää ja lämpöä on noin 30 astetta.

 Lisää kuvia voit katsella klikkaamalla tästä.

Lintujen tarkkailua ja Faron kaupunkikävely

Keskiviikko 11.10.2023

On se jotenkin hienoa herätä joka aamu aurinkoiseen keliin ja reiluun parinkymmenen asteen lämpöön. Ennusteiden mukaan tämä viikko onkin hyvin kaunis ja lähes tuuleton, mutta tilanne saattaa vaihtua kovastikin tulevana viikonloppuna. No, toisaalta ennustukset täälläkin vaihtuvat tosi tiheään, joten parasta odotella viikonloppua ja katsoa ulos miltä näyttää.

Kävin aamupäivällä tarkistamassa lintutilanteen läheisillä suola-altailla. Oli aika hiljaista. Yksi valkoinen flamingo käyskenteli altaalla, muutamia pitkäjalkoja, paljon sirrejä ja tyllejä ja luonnollisesti lokkeja. Lisäksi näin yhden haikaran lentelevän taivaalla. Kaunis sudenkorento myös leijaili todella kuivassa maastossa. Ilmeisesti illan suussa juuri ennen auringonlaskua kannattaa mennä uudelleen tarkistamaan tilanne.

Iltapäivällä lähdimme Faroon. Toki olemme olleet siellä useamminkin, mutta emme kuitenkaan pariin viime vuoteen. Itse Faron kaupungissa on noin 70.000 asukasta, mutta kaupunki on todella tiiviisti rakennettu vanhan kaupungin kupeeseen. Faron alueella asuu yhteensä jo löhes puoli miljoonaa asukasta ja se onkin yksi Algarven nopeimmin kasvavista alueista. Faron lentokenttä on varsin vireä, lentoja tulee ja menee pitkin päivää. Monet lennot nousevat myös Olhaon päältä, mikä joskus häiritsee hieman.

Vanhassa kaupungissa emme tällä kertaa käyneet, mutta kävelimme ostoskaduilla, joilla näkyi aika paljon turisteja, pääosin ranskalaisia ja brittejä. Kiva kulkea ja katsella muita ihmisiä.

Faron kävelykadulla oli hauskoja fillareista tehtyjä taideteoksia.