Takaisin kotona - näin se loma meni

Vietimme Portugalissa tällä kertaa koko kuukauden. Kuukausi on hyvä aika olla, sillä silloin yleensä ehtii tehdä siellä sen mitä haluaa ja neljän viikon mittaan sopii jo muutamat säävaihtelutkin eivätkä ne juuri haittaa.

Vuokrasimme asunnon tälläkin kertaa Jean-Pierre ja Gigi Salvatilta, joiden asunnon olemme vuokranneet aiemmin jo kahdesti. Huoneisto on meille hyvin sopiva: 2 makuuhuonetta, 2 kylpyhuonetta, isohko olohuone ja parveke. Huoneisto sijaitsee ylimmässä kerroksessa ja parvekkeelta on näköala merelle, siis Atlantin valtamerelle. Asunto on vajaa 100 m2 kokoinen, hyvin siisti, ja kaikki toimii moitteettomasti. Keittiökin on riittävä, jotta siellä voi tehdä ruokaa. Tänä vuonna teimmekin kotona ruokaa ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

 

Kauniisti sisustettu olohuone

Jean-Pierre ja Gigi ovat valloittavan mukavia ranskalaisia, joilla on kaksi asuntoa Olhãossa ja joita kumpaakin he vuokraavat. Marina Villagen residenssissä he eivät itse ole asuneet, vaan se on pelkästään loma-asukkaita varten. Heidän toinen asuntonsa sijaitsee vanhan, historiallisen keskustan alueella ja on vanha ”kalastajien talo”, jonka he ovat remontoineet varsin kauniiksi. Kun he saavat sen vuokralle, he muuttavat asumaan asuntoautoon tai menevät joksikin aikaa kotiinsa Ranskaan. Ranskaan he nytkin suuntaavat heti meidän lähdettyämme pariksi kuukaudeksi, sillä he eivät yleensä vuokraa asuntojaan talviaikaan. Tapasimme heidät kerran heidän kotonaan ja pari muuta kertaa kauppahallin kulmalla lauantaisin. Viihdymme toistemme seurassa hyvin, vaikka kielimuuri välillä nouseekin aika korkeaksi.

Aika meni aika nopeasti. Pari ensimmäistä viikkoa oli todella kaunista ja kuumaa, joskus hiukan liiankin kuumaa, yli 30 astetta, mutta pari viimeistä viikkoa oli tuulista ja muutamina päivinä sateistakin. Kova myrsky yllätti lokakuun viimeisellä viikolla, jolloin tuuli painoi yli 70 km/h ja kaatoi puita. Pihassamme olevan jakarandapuun oksa katkesi ja kaatui automme katolle. Onneksi mitään pahempaa ei tapahtunut eikä jälkiä jäänyt auton kattoon. Marraskuun alussa yöt alkoivat viiletä eikä päivälläkään ollut enää ihan kahtakymmentä astetta. Lähdömme jälkeen lämpötilat alkoivat taas ironisesti nousemaan. No semmoista se on. Olemme usein miettineet, pitäisikö viipyä siellä vielä pidempään. Säiden puolesta voisi olla oikein mukavaa, kun vertaa tähän ”lonkerosäähän”, jonne saavuimme kotiin tultuamme. Olhão hiljenee talven tullen aika paljon, monet ravintolat menevät osaksi aikaa kiinni. Mutta siitäkin huolimatta olisin siellä vielä marraskuun hyvin mielelläni.

Alcoutim

Tänä vuonna kuljimme vähemmän kuin aikaisemmin. Siihen on parikin syytä. Olemme aikaisempina vuosina kolunneet koko Algarven rannikon aika tarkkaan, tosin itäosan paremmin kuin länsiosan. Ja toiseksi ikä alkaa jo nostaa hieman kynnystä kulkemiseen. Enää emme oikein jaksa kulkea samalla tavoin kuin aikaisemmin. Vähintään joka toinen päivä on pidettävä ”lepopäivä”. Toisaalta kävely pitkin Olhãon pieniä kujia on aina mukavaa ja sieltä löytää paljon uusia asioita. Toki kävimme uusista paikoista kuten Alcoutimissä, aivan Espanjan rajalla sijaitsevassa pikkukaupungissa, ja Alvorissa, joka taas sijaitsee aivan Portimaon vieressä. Kivoja ja kauniit paikkoja kummatkin. Alcoutimistä ajeltiin kotiin ylänkö-, vuoristoalueen kautta ja se automatka oli hieno, maisemat välillä henkeäsalpaavan kauniita. Löysimme myös uusia Ria Formosan luontopolkuja, joilla on kiva kävellä ja tarkkailla luontoa. Tavira ja Loulé kuuluvat vakiopaikkoihin, joissa on aina mukava käydä.

 

Olemme usein myös pohtineet mennä joskus jonnekin muuhun kaupunkiin. Mutta kyllä Olhão on saanut meidät puolelleen rauhallisena, ei niin vilkkaana turistikaupunkina. Hyvä asunto, hyvä sijainti ja tuttu ympäristö kyllä vetävät niin kauan kuin yleensä siellä jaksamme ja voimme käydä.

 

Parque natural da Ria Formosa

 

Sunnuntai 5.11.2023

Loma alkaa olla lopuillaan. Neljä viikkoa on mennyt ihan hujauksessa ja toisaalta aika täällä on tuntunut aika pitkältä.

Parque Natural da Ria Formosa on suuri laguunialue, joka kattaa noin 60 km rannikkokaistaleen Algarvessa, suurin piirtein Tavirasta Faroon. Hiekkadyynien, kosteikkojen ja suola-altaiden muodostamalla suojelualueella on suuri määrä erilaisia kasveja ja eläimiä. Tämä luonnonpuisto sijaitsee aivan Olhaon kupeessa, Quelfesin kaupungin puolella ja se toimii koko Ria Formosan lunnonsuojelualueen keskuksena. 

 

Valkoinen rakennus on vuorovesimylly

Aluetta kiertää vaihteleva polku, jonka varrelta löytyy paljon erilaisia kasveja. Kukkivia kukkia oli aika niukasti, onhan nyt jo talviaika. Syyskrookuksia oli monilla paikoin hyvin runsaasti. Ja lintuja. Monissa pensaissa oli marjoja, joita linnut kävivät syömässä. Erikoisin lintu oli Iberian harakka, joita näkyi tosi paljon. Näimme myös paljon kyyhkyjä, mustapäätaskuja, silkkihaikaroita ja erilaisia sorsia. mm. lapasorsia. Alueen keskellä on makeanveden lampi, jossa monet vesilinnut tuntuivat viihtyvän.

Syyskrookus

 

Mastiksipistaasi

Oli alkavan laskuveden aika ja vesi tuntuikin karkaavan silmissä pidemmälle meren suuntaan. Simpukan keräilijät olivat tulleet paikalle. Maisema on valtavan kaunis ja samalla hyvin karu. Ihmisiä oli parkkipaikan automäärästä päätellen aika paljon, mutta hyvin ne sekoittuivat laajalle luontopolulle. Osuimme sateen sattuessa juuri lintujen tarkkailukopille ja tapasimme siellä saksalaispariskunnan, joka oli tullut tänne Albufeiran läheltä. Kiva pariskunta, joiden kanssa oli hauska jutella.

Iberian harakka

 

Puiset kävelytiet vievät kosteikkojen yli

 Täällä siis kuljeskelimme toiseksi viimeisenä lomapäivänä ihailemassa karun luonnon kauneutta.

Loulé on kuuluisa käsityökaupunki

 

Perjantai 3.11.2023

Loulé kuulu ehdottomasti meidän lempikaupunkiemme joukkoon. Se sijaitsee noin 40 km etäisyydellä rannikosta pienellä kukkulalla, josta on komeat näköalat aina rannikolle saakka. Varsinkin lauantaisin vanhan kaupungin pikkukujat täyttyvät markkinakojuista, joissa myydään paljon paikallisten käsityöpajojen tuotteita, mutta myös lähituottajien vihanneksia, juureksia ja hedelmiä. Loulén halli on pienempi kuin Olhaon halli, mutta laadultaan varmaan yhtä hyvä. Hallirakennus on kaunis, hieman vanhaa maurilaista arkkitehtuuria mukaileva. 

 

Historiallisesti Loulé on merkittävä maurikaupunki ja kaupungista löytyy edelleen jälkiä mauriajasta. Esimerkiksi keskustan vanhan kirkon, Pyhän Klemensin kirkon kellotorni oli aikoinaan muslimien minareetti. Kirkko on peräti 1200 luvulta.

 

Kävely kauniissa vanhassa kaupungissa on aina käynnin väärtti. Talot ovat kauniita ja hyvin hoidettuja. Vanha roomalaisten rakentama muuri näkyy aina siellä täällä osana vanhaa kaupunkia.

 

Päivä Espanjassa

 

Keskiviikko 1.11.2023

Lokakuun viimeinen viikonloppu oli sään puolesta hyvin vaihteleva. Sateiden ja tuulten määrä on lisääntynyt kuun lopussa paljon. Mutta onneksi lämpöä on riittänyt aika sopivassa suhteessa, varsinkin päivisin, mutta yölämpötilat ovat tippuneet jo 15 asteen alle. 

Auringonlasku täällä koko Algarven alueella on todella kaunis. Auringon laskiessa koko taivas täyttyy monin punaisen, sinisen ja oranssin sävyistä. Se on todella kaunis.

Tavirasta tullessamme ajelimme pitkään Ria Formosan vieressä kulkevia pikkuteitä pitkin. Maisema on niin karua ja samalla kaunista. Rannikko on hyvin matalaa ja Atlantin vuorovesi-ilmiö tuo ja vie rannikon reunaa kymmeniä metrejä. Vesi saattaa nousta paikoitellen jopa parikin metriä. Laskuveden aikaan simpukoiden kerääjät tulevat paikalle. Maisema täyttyy matalakasvuisesta pensaikosta, vesilätäköistä ja pienistä veden täyttämistä noroista.

Keskiviikkona lähdimme Espanjan puolelle tapaamaan ystäviämme Tarjaa ja Tomaa, jotka asuvat nyt Ayamonteen kuuluvalla loma-asutus alueella Isla Canelassa. Alue on kaunis, siisti ja hyvin hoidettu loma-alue täynnä toinen toistaan komeampia rakennuksia. Alueella tuskin asuu paljoakaan vakituisia asukkaita, mutta keväällä se täyttyy kuulemma pääosin espanjalaisilla, jotka tulevat sinne viettämään lomapäiviään. Näin talviaikaan siellä asuu myös jonkin verran ulkomaalaisia lomalaisia, joista monet ruotsalaisia.

 Ystäviemme asunto on hyvällä paikalla, rannan läheisyydessä, ja ympärillä on monipuolinen luonto. Ja meri. Rannalla näimme paljon leijasurffareita kokeilemassa taitojaan. Mitä kovempi tuuli, sen innokkaammin harrastajat tulevat paikalle.

 Ayamonte on kaunis espanjalainen pikkukaupunki, joka sijaitsee aivan Portugalin rajalla olevan Guadiana joen toisella puolen ja siellä on reilu 20.000 asukasta. 

 

Kävimme tutustumassa hieman pohjoisempana sijaitsevaan Villablanca-nimiseen kaupunkiin, joka nimensä mukaisesti on valkoinen. Kaikki talot on maalattu valkoiseksi, ovien reunalaudat saattavat olla myös sinisiä, vihreitä tai punaruskeita. Kaunis pieni kaupunki, jossa asuu noin 2.500 asukasta.

Kotiin ajeltiin kauniissa ja lämpimässä säässä. Viime päivien sateet ovat saaneet luonnon vihertämään aivan eri tavalla kuin vielä pari viikkoa sitten. Moottoritien ja Olhaon välisellä tieosuudella pelästyimme pahan kerran, kun iso BMW tuli meitä vastaan kovalla vauhdilla ja pikkuhiljaa siirtyi aivan meidän kaistallemme, suoraan meitä päin. Nopeasti jalka kaasulta ja ohjasin auton aivan tien oikeaan laitaan, pientareelle. Ohitimme toisemme hiuksen hienosti. Huh-huh. Iso kolari oli hiuskarvan varassa!

 

Ilha do Farolin majkan valot välkkyivät pimenevässä illassa.

Illalla istuimme vielä pitkää parvekkeella lämpimässä ja pimenevässä illassa. Loma on aika mukavaa!